Skip to main content

Advertisement

SpringerLink
Log in

From economic to environmental sustainability: the forest management debate in 20th century Finland and Sweden

  • Published:
Environment, Development and Sustainability Aims and scope Submit manuscript

Abstract

The issues of sustainability, efficiency, and profitability in private forestry dominated debate on Finnish and Swedish forest policy throughout the 20th century. The management and utilization of private forests have been significant for these countries since more than half of productive forest land has been owned by families. Forests have also played an important role in Finland’s and Sweden’s national economies. There was however no consensus among forest owners and forestry experts—forest scientists and forestry authorities—about the methods of achieving forestry sustainability and profitability, particularly in the early 1900s. This article focuses on the types of argument on which perceptions of good forest management were based, and the reasons for their use. The article also explores how disagreements and occasional open conflicts between private forest owners and forest authorities were solved, and what kind of regulative means were developed to avoid such differences. There are three main reasons for making a case study of Finland and Sweden: Firstly, the forest sector has played an important role in their national economies, secondly, the objectives and content of their forestry laws are quite similar, and thirdly, the tradition of family forest ownership has remained strong. The debate on good forest management in this period revolves around the two silvicultural paradigms: even-aged and uneven-aged systems. The former concerns formal, scientific knowledge of forest management, and the latter takes a traditional approach.

This is a preview of subscription content, log in via an institution to check access.

Access this article

Log in via an institution

Price excludes VAT (USA)
Tax calculation will be finalised during checkout.

Instant access to the full article PDF.

Institutional subscriptions

Fig. 1

Similar content being viewed by others

Notes

  1. Between 1809 and 1917 Finland was part of the Russian Empire as an autonomous Grand Duchy. Since the 6th of December 1917 Finland has been a sovereign state. For more about the history of Finland see Meinander (2011).

References

  • Aarnio, J. (Ed.). (2004). Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 923. Vantaa: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • ANKFB (Archives of the North Karelian Forestry Board) (1932–1954). Pohjois-Karjalan metsänhoitolautakunnan arkisto. 550:10–26 Rauhoituspäätökset: Liperin kihlakunta; 552-5-8 Rauhoitusluettelot: Liperin kihlakunta.

  • Appelstrand, M. (2007). Miljömålet i skogsbruket—styrning och frivillighet. Lund Studies in Sociology of Law 26. Lund: Lund University.

    Google Scholar 

  • Axelsson, R., & Angelstam, P. (2011). Uneven-aged forest management in boreal Sweden: Local forestry stakeholders’ perceptions of different sustainability dimensions. Forestry, 84(5), 567–579.

    Article  Google Scholar 

  • Björn, I. (2000). Kaikki irti metsästä: Metsän käyttö ja muutos taigan reunalla itäisimmässä Suomessa erätaloudesta vuoteen 2000. Bibliotheca Historica 49. Helsinki: Finnish Historical Society.

    Google Scholar 

  • Clawson, M., & Sedjo, R. (1984). History of sustained yield concept and its application to developing countries. In H. K. Steen (Ed.), History of sustained-yield forestry: A Symposium, Western Forestry Center Portland, Oregon October 18–19, 1984 (pp. 3–15). Santa Cruz: Forest History Society.

    Google Scholar 

  • Conklin, E. J. (1997). Designing organizational memory: Preserving intellectual assets in a knowledge economy. CogNexus Institute. http://cognexus.org/dom.pdf. Accessed November 2, 2012.

  • Davenport, D., Bulkan, J., Hajjar, R., & Hardcastle, P. (2010). Forests and sustainability. In J. Rayner, A. Bruck, & P. Katila (Eds.), Embracing complexity: Meeting the Challenges of International Forest Governance (pp. 75–91). Vienna: IUFRO.

    Google Scholar 

  • Ekelund, H., & Hamilton, G. (2001). Skogspolitisk historia. Rapport 8A. Jönköping: Skogsstyrelsen.

    Google Scholar 

  • Eliasson, P., & Hamilton, G. (1999). ’Blifver ondt att förena sigh’—några linjer i den svenska skogslagstiftningen om utmark och skog. In R. Petterson (Ed.), Skogshistorisk forskning i Europa och Nordamerika. Skogs- och lantbrukshistoriska meddelanden nr 22 (pp. 47–106). Stockholm: Kungl. skogs- och lantbruksakademien.

    Google Scholar 

  • Enander, K.-G. (2007). Skogsbruk på samhällets villkor. Skogsskötsel och skogspolitik under 150 år. Umeå: SLU.

    Google Scholar 

  • Eriksson, M. (1993). Metsätalouden asiantuntijavalta Mera-kaudella. In M. Palo & E. Hellström (Eds.), Metsäpolitiikka valinkauhassa (pp. 251–269). Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • Hahtola, K. (1967). Maatilatalouden yhteys taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Helsinki: Työtehoseura.

    Google Scholar 

  • Hahtola, K. (1973). The rationale of decision-making by forest owners. Acta Forestalia Fennica 130. Helsinki: The Society of Forestry.

    Google Scholar 

  • Haila, Y. (2001). Ympäristöherätys. In Y. Haila & P. Jokinen (Eds.), Ympäristöpolitiikka: Mikä ympäristö, kenen politiikka (pp. 21–46). Tampere: Vastapaino.

    Google Scholar 

  • Heikinheimo, O. (1924). Suomen metsien metsänhoidollinen tila. Helsinki: Metsätieteellinen Seura.

    Google Scholar 

  • Heikinheimo, O. (1931). Syyt Suomen metsien epätyydyttävään metsänhoidolliseen tilaan. Suomen metsänhoitoyhdistysten vuosikirja, 1, 18–35.

    Google Scholar 

  • Helander, A. B. (1949). Suomen metsätalouden historia. Helsinki: WSOY.

    Google Scholar 

  • Hellström, E. (1989). Metsien hävittämisen taustatekijät. Helsinki, Finland: MSc thesis, University of Helsinki.

  • Holopainen, V. (1954). Suomen metsäpolitiikan pääpiirteet. Helsinki: Paino- ja Postitus Oy.

    Google Scholar 

  • Holopainen, V. (1981). Outlines of Finland’s forestry and forest policy. Helsinki: Kymi Kymmene.

    Google Scholar 

  • Ilvessalo, Y. (1927). Suomen metsät: Tulokset vuosina 1921–1924 suoritetusta valtakunnan metsien arvioimisesta. Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • Ingemarson, F. (2004). Small-scale forestry in Sweden—owners’ objectives, silvicultural practices and management plans. Uppsala: SLU.

    Google Scholar 

  • Israel af Ström. (1830). Handbok för skogshushållare. Stockholm: Henrik A. Nordström.

  • Järveläinen, V.-P. (1974). Yksityismetsänomistajien metsätaloudellinen käyttäytyminen. Folia Forestalia 222. Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • Järveläinen, V.-P. (1977). Mielipiteet yksityismetsätaloudessa. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja sen edistämisestä. Folia Forestalia 334. Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • Kardell, L. (2004). Svenskarna och skogen. Del 2: Från baggböleri till naturvård. Jönköping, Sweden: Skogsstyrelsen.

    Google Scholar 

  • Karppinen, H. (2000). Forest values and the objectives of forest ownership. Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • Kasanen, M. (2011). Yksityismetsänomistajien valinnat metsänhoidossa 2000-luvun Suomessa Universitatis Ouluensis B 101. Oulu: University of Oulu.

    Google Scholar 

  • KOM (Komiteanmietintö) 1926:2 (1926). Yksityismetsäkomitealta. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • KOM (Komiteanmietintö) 1953:8 (1953). Metsänhoitolakikomitean mietintö. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • KOM (Komiteanmietintö) 1961:1 (1961). Metsätalouden suunnittelukomitean mietintö. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • KOM (Komiteanmietintö) 1995:11 (1995). Metsälakitoimikunnan mietintö. Helsinki: Maa-ja metsätalousministeriö.

  • Kuisma, M. (1993). Metsäteollisuuden maa: Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920. Helsinki: Finnish Literature Society.

    Google Scholar 

  • Kungl. Skogsstyrelsen (1949). Anvisningar rörande tillämpningen av skogsvårdslagen den 21 maj 1948. Stockholm: Kungl. Skogsstyrelsen.

  • Kungl. Skogsstyrelsen (1953). Skogsstatistisk årsbok 1951. Stockholm: Kungl. Skogsstyrelsen.

  • Lähde, E. (1991). Päin honkia. Helsinki: Arator.

    Google Scholar 

  • Laitakari, E. (1923). Katsaus eri maiden metsälainsäädäntöön. Suomen Metsänhoitoyhdistyksen julkaisuja, erikoistutkimuksia 12. Helsinki: Suomen metsänhoitoyhdistys.

    Google Scholar 

  • Leikola, M. (1986). Metsien luontainen uudistaminen Suomessa 1: Harsintahakkuiden ajasta harsintajulkilausumaan (1830–1948). Helsinki: Helsingin yliopisto.

    Google Scholar 

  • Leikola, M. (1987). Metsien luontainen uudistaminen Suomessa 2: Harsintajulkilausumasta nykyhetkeen (1948–1986). Helsinki: Helsingin yliopisto.

    Google Scholar 

  • Mäkelä, P. (2005). Kieltoja ja käskyjä: Suomalaisen metsälainsäädännön kehitys 1850-luvulta 1990-luvulle. In H. Roiko-Jokela (Ed.), Metsien pääomat: Metsä taloudellisena, poliittisena, kulttuurisena ja mediailmiönä keskiajalta EU-aikaan (pp. 141–165). Jyväskylä: Minerva.

    Google Scholar 

  • Meinander, H. (2011). A History of Finland. (trans: From the Swedish by Tom Geddes). London: Hurst & Company.

  • Metsätilastollinen vuosikirja 1968—2001 (1969—2001). Helsinki: Forest Research Institute.

  • Nylund, J.-E. (2009). Forestry legislation in Sweden. Institutionen för skogens produkter. Rapport nr. 14. Uppsala: SLU.

    Google Scholar 

  • Ollonqvist, P. (1998). Metsäpolitiikka ja sen tekijät: Pitkä linja 1928–1997. Helsinki: Metsälehti.

    Google Scholar 

  • Palo, M. (2006). Coevolution of forestry and society in Finland: From preindustrial to industrial forestry. In M. Rauhalahti (Ed.), Vuosilusto 2004–2005. Essays on the History of Finnish Forestry (pp. 49–100). Punkaharju: Luston Tuki Oy.

    Google Scholar 

  • Palo, M., & Lehto, E. (2012). Private or socialistic forestry? Forest transition in Finland vs. deforestation in the tropics. Dordrecht, Heidelberg, London, New York: Springer.

    Book  Google Scholar 

  • Palosuo, V. J. (1979). MERA-ohjelmat Suomen metsätaloudessa. Acta Forestalia Fennica 165. Helsinki: The Society of Forestry.

    Google Scholar 

  • Pukkala, T., Lähde, E., & Laiho, O. (2010). Optimizing the structure and management of uneven-sized stands of Finland. Forestry, 83(2), 129–142.

    Article  Google Scholar 

  • Reunala, A., & Heikinheimo, M. (1987). Taistelu metsistä: Voimaperäinen metsätalous Suomessa ja muissa maissa. Helsinki: Kirjayhtymä.

    Google Scholar 

  • Riksrevisionsverket. (1986). Effekter av statsbidrag till skogsvården. Stockholm: Riksrevisionverket.

    Google Scholar 

  • Riksskogstaxeringsnämnden. (1932). Uppskattning av Sveriges skogstillgångar verkställd åren 1923—1929. Statens offentliga utredningar 1932:26. Stockholm: Kungl. Boktryckeriet.

  • Rixlex SFS 1979:429. http://www.riksdagen.se. Accessed August 18, 2012.

  • Rixlex SFS 1983:427. http://www.riksdagen.se. Accessed August 18, 2012.

  • Siiskonen, H. (2007). The conflict between traditional and scientific forest management in 20th century Finland. Forest Ecology and Management, 249(1–2), 125–133.

    Article  Google Scholar 

  • Sillitoe, P. (2000). Let them eat the cake: Indigenous knowledge, science and the ‘poorest of the poor’. Anthropology Today, 16(6), 3–7.

    Article  Google Scholar 

  • Skogsstatistisk årsbok 1948–2001 (1948–2001). Stockhom/Jönköping: Kungl. Skogsstyrelsen/Skogsstyrelsen.

  • Sörlin, S. (1988). Framtidslandet. Debatten om Norrland och naturresurserna under det industriella genombrott. Stockholm: Carlssons.

    Google Scholar 

  • SOU (Statens offentliga utredningar) 1946:41 (1946). Betänkande med förslag till skogsvårdslag M.M. Stockholm: Jordbruksdepartementet.

  • SOU (Statens offentliga utredningar) 1958:45 (1958). Skogstillstånder hos olika ägargrupper: Utredning grundad på riksskogstaxeringens material. Stockholm: Jordbruksdepartementet.

  • SOU (Statens offentliga utredningar) 1973:14 (1973). Mål och medel i skogspolitiken. Stockholm: Jordbruksdepartementet.

  • SOU (Statens offentliga utredningar) 1978:6 (1978). Skog för framtid. Betänkande av 1973 års skogsutredning. Stockholm, Jordbruksdepartementet.

  • SOU (Statens offentliga utredningar) 1992:76 (1992). Skog inför 2000-talet. Stockholm, Jordbruksdepartementet.

  • Statistisk årsbok för Sverige 1927 (1927). Stockholm: Statistiska centralbyrån.

  • Stjernquist, P. (1973). Laws in the forests: A study of public direction of Swedish private forestry. Lund: Lund CWK Gleerup.

    Google Scholar 

  • Suomen asetuskokoelma 161/1928. Yksityismetsälaki 1928. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • Suomen asetuskokoelma 399/1953. Metsänparannuslaki. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • Suomen asetuskokoelma 423/1957. Metsänparannuslaki. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • Suomen asetuskokoelma 592/1962. Metsänparannuslaki. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

  • Suomen tilastollinen vuosikirja 1926 (1926). Helsinki: Tilastollinen päätoimisto.

  • Suomen tilastollinen vuosikirja 1941 (1942). Helsinki: Tilastollinen päätoimisto.

  • Suomen tilastollinen vuosikirja 1951 (1952). Helsinki: Tilastollinen päätoimisto.

  • Tahvonen, O. (2009). Optimal choice between even- and uneven-aged forestry. Natural Resource Modeling, 22(2), 289–321.

    Article  Google Scholar 

  • Tasanen, T. (2004). Läksi puut ylenemähän: Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla. Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • Tuokko, K. (1992). Metsänparantajat kansakunnan asialla 1908–1988. Saarijärvi: Metsänparannussäätiö.

    Google Scholar 

  • UNCED 1992 (United Nations Conference on Environment and Development (UNCED), Rio de Janeiro, 3–14 June 1992). http://www.un.org/esa/earthsummit/. Accessed September 9, 2012.

  • Uusitalo, M. (1978). Suomen metsätalous MERA-ohjelmakaudella 1965–1975 Tilastoihin perustuva tarkastelu Folia Forestalia 367. Helsinki: Forest Research Institute.

    Google Scholar 

  • von Berg, E. (1856). Skogen och dess national-ekonomiska betydelse i Skandinavien. Stockholm: N. Marcus.

    Google Scholar 

  • von Berg, E. (1859). Kertomus Suomenmaan metsistä. Helsinki: SKS.

    Google Scholar 

  • von Seth, P., & Wisén, Y. (1925). Det huvudsakliga av lagstiftningen om enskildas skogar med tillhörande författningar. Stockholm: P.A. Norstedt and Söners.

    Google Scholar 

  • WCED (World Commission on Environment and Development). (1987). Our common future. Oxford: Oxford University Press.

    Google Scholar 

Download references

Author information

Authors and Affiliations

  1. Department of Geographical and Historical Studies, University of Eastern Finland, Joensuu Campus, P.O. Box 111, 80101, Joensuu, Finland

    Harri Siiskonen

Authors
  1. Harri Siiskonen
    View author publications

    You can also search for this author in PubMed Google Scholar

Corresponding author

Correspondence to Harri Siiskonen.

Rights and permissions

Reprints and permissions

About this article

Cite this article

Siiskonen, H. From economic to environmental sustainability: the forest management debate in 20th century Finland and Sweden. Environ Dev Sustain 15, 1323–1336 (2013). https://doi.org/10.1007/s10668-013-9442-4

Download citation

  • Received:

  • Accepted:

  • Published:

  • Issue Date:

  • DOI: https://doi.org/10.1007/s10668-013-9442-4

Keywords

Search

Navigation